Nyt se on loppu. Minun järjestämäni ompeluseurat.
Syksyn kokoonnuimme Puhtolassa joka toinen maanantai. Jotkut olivat ahkerasti mukana, joitakin sai vetää kuin kivirekeä, joku ei tullut lainkaan.
Yritin innostaa uuteen ajatteluun, että voisimme tehdä muutakin kuin kutoa. Esimerkiksi himmeleitä ja sytykeruusuja. Vaihtelua myyntituotteisiin. Tarvikkeita minulla jo oli. "Minä en ainakaan askartele", oli aika topakka vastaus. No, ei sitten.
Puhtola oli syksyllä vielä käytössämme. Keväästä en tiedä. No, se on sitten uuden vetäjän mietittävissä. Ehkä voisi järjestää niin kuin ennenvanhaan, että seurat kiersivät. Oli aina eri paikka, eikä tullut kenellekään liian raskaaksi.
Nyt kiitän kaikkia mukana olleita. Erityiskiitos Marja-ystävälle, joka auttoi minua, kun itse konkkasin kepeillä. Kiitos myös kultapupulle, joka jaksoi kuljettaa minua ja tavaroita. Joku hieno sanontakin avuliaasta sydämestä varmaan on, mutta osaan sanoa vain KIITOS!
Hyvää joulua ja riemullista vuotta 2016 kaikille käsitöiden ja lähetyksen ystäville!
